Historiapoimintoja

Näin tarina kertoo: Koska ruukinpatruuna Robert Bremerin ennustamaa vedenpaisumusta ei tullutkaan, hän ryhtyi kiitokseksi rakentamaan seurakunnalleen kirkkoa vuonna 1829, oman ajanlaskunsa mukaan Jumalan ensimmäisenä hallitusvuotena. Bremerin suunnittelema, kiinalaista pagodia jäljittelevä, hiippakunnan ja Suomen pienin kivikirkko sijoitettiin patolammen päätteeseen, kyläkuvaa hallitsevalle kumpareelle, kartanon läheisyyteen.

Aikojen saatossa luonnonvoimat ovat koetelleet Teijon kirkkoa moneen kertaan. Tulipalo riehui Teijon kartanon omistamassa kirkossa vuonna 1972. Kirkkoa oli lämmitetty ristiäisiä varten kolmatta päivää peräkkäin ja puukaminan savutorvi oli kuumentunut liikaa. Kirkon kattorakenteet syttyivät liekkeihin. Pagodimainen torniosa tuhoutui kokonaan rajussa palossa. Harvinainen seitsentasoinen katto puisine rakenteineen tuhoutui, kun kellotorni romahti maahan. Torni korjattiin.

Hirmuisin uhka kirkon säilymiselle koitti 1990-luvulla, kun markkinavoimat ajoivat monia yrityksiä konkurssiin. Teijon kirkko päätyi valtion omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin haltuun ja sitä kautta huutokaupattavaksi. Lehdissä kirjoitettiin, että kirkon voisi muuttaa loma-asunnoksi, punttisaliksi tai vaikka kyläpubiksi. Kyläläiset päättivät, ettei noin voi antaa tapahtua. Yritykset, yhdistykset ja yksityiset lahjoittivat rahaa, talkoita, tapahtumia ja myyjäisiä järjestettiin. Jännittävien vaiheitten jälkeen Teijon kirkko ja siihen kuuluva hautausmaa huudettiin huutokaupassa vuonna 1999 Teijon kirkkoyhdistys ry:lle kyläläisten kirkoksi. Kirkon seinällä on lahjoittajien nimet taulussa.

Kirkko jäi toistamiseen ilman tornia korjausten ajaksi kesällä 2009. Myrskyn syöksemät sadevedet olivat aiheuttaneet kosteusvaurioita rakenteisiin kaksi vuotta aikaisemmin. Torni irrotettiin kirkosta nosturilla ja vietiin korjattavaksi. Takaisin torni saatiin noin kuukauden kuluttua.

Teijon kirkkoyhdistys lahjoitti kirkon Salon seurakunnalle 2010.