Robert Bremer

Robert Bremer oli erikoinen persoona: Hänellä oli oma ajanlaskunsa, hän harrasti matematiikkaa ja tähtitiedettä. Lisäksi hän oli alkemisti ja uskoi ikiliikkujan rakentamiseen.

Kaikenlisäksi hän oli oppinut mies, johti sukunsa kasvattamaa teollisuutta. Julkaisi jopa kirjoja. Äärimmäisenä esimerkkinä tuotakoon esille vanha tarina - kirjoitus Robert Bremeristä:

"Turun vedenpaisumus. Viime wuosisadan alkupuolella omisti Tykön kartanon Perniössä Robert Bremer, joka oli innokas tähtientuntija wieläpä tähdistä ennustajakin. 1826:n wuoden alussa ennusti hän että Turku ja koko Lounaissuomi tulee seuraawan helmikuun 15 pnä häviämään wedenpaisumuksen kautta, jonka tulon hän oli lukenut tähdistä."

"Onnettomuus aiheutuisi Marsin, Venuksen ja maan keskinäisestä asennosta sillä hetkellä. Wedenpaisumuksen saisi aikaan neljä päivää kestävä lämmin rankkasade. Bremer levitti ennustustaan lentokirjojenkin wälityksellä ja herkkäuskoisia ihmisiä waltasi pelko ja wavistus. Monet tekiwät lähtöä kaupungista, möiwät polkuhintaan omaisuuttaan ja waikka kaikki paikkakunnan lehdet koettivat puhua järkeä turkulaisten päähän odotti osa wäestöstä kauhun tuntein helmikuun 15 päiwää. Se tulikin - tuoden tullessaan pienen lumisateen, niinkuin talwiseen aikaa saattoi odottaakin. Mitään sen suurempaa onnettomuutta ei kuulunut, näkynyt. Pelko waihtui tietysti heti pilaan."

"Hauskinta oli että Bremer oli ollut niin warma asiastaan että oli rakentanut itseään ja omaisiaan warten Noakin arkkia muistuttawan proomun, jossa hän oli aikonut odottaa kyyhkystä tuomaan öljypuun oksaa. Kun käwi näin hullusti ettei arkkia tarwittukaan, käytti Bremer sitä myöhemmin tawarankuljetukseen. Se nähtiin usein Aurajoen laiturissa ja turkulaiset kutsuivat sitä "Bremerin arkiksi". "Myös eräs Bremerin pojista ihmetteli isänsä laskuvirhettä. Tähän isä-Robert vastasi. "Niin, Katsos poikani, minä laskin sillä kertaa hiukan väärin!" Sitä viimeistä päivää ei koskaan tullut."

Hän oli todella mennyt uskomuksissaan jopa niin pitkälle, että rakensi kolmimastoisen kaljaasin, jota hän kutsui "arkiksi". Hän oli valmiina purjehtimaan arkkinsa kanssa, kunnes vedenpaisumuksesta ei enää olisi ollut haittaa.

Vuosi 1829 oli Robert Bremerin oman ajanlaskun mukaan myös Jumalan ensimmäinen hallitusvuosi. Edellä kerrottujen seikkojen vuoksi hänen sanotaan rakennuttaneen Jumalalle kiitokseksi kirkon, josta tuonnempana. Tosin tiedetään, että aiemmin oli ollut suunnitelmia rakentaa erillinen kirkkorakennus Teijolle. Jo vuonna 1824 Robert Bremer on maininnut kaikkien kirkkoa varten tarvittavien rakennustarvikkeiden olevan paikalla. Lopullisen päätöksen kuitenkin antoi kirkkoneuvoston päätös vuodelta 1827. Siis vuosi ennustetun vedenpaisumuksen jälkeen.

Tässä päätöksessä määrättiin Robert Bremerille sakkoa siitä, ettei hän ollut toimittanut Perniön makasiinia varten hänelle määrättyä tiiliosuutta. Tämä määräys toimitusvelvollisuudesta oli luettu emäkirkon saarnastuolista. Vastavetona Bremer sanoi, ettei kuulutusta oltu ainakaan hänen omassa kirkossaan kuulutettu! V. 1829 muutettiin päärakennuksessa oleva kirkkosali asuinhuoneeksi, joten salikirkko oli ollut vihkimättä käytössä.