VEDENPAISUMUS TEIJON KIRKOSSA
Tarinan mukaan ruukinpatruuna Robert Bremer rakennutti v. 1829-30 Teijolle oman kirkon kiitokseksi siitä, että kartanonomistajan ennustama vedenpaisumus jäi tulematta. Kiinalaista pagodia jäljittelevä, hiippakunnan ja Suomen pienin kivikirkko sijoitettiin patolammen päätteeseen kartanomiljöötä hallitsevalle kumpareelle.
Patruunan kiitos oli ennenaikainen – valitettavasti.
11.–12.12.2006 välisenä yönä myrskytuuli ja sade pyyhkivät Teijon kirkkoa. Aavistus kattorakenteiden vuoto-ongelmasta saatiin 14.12.2006 kirkkosalin keskikäytävän maton kastumisesta. Vesi tippui salin lämpöeristetyn kattorakenteen lävitse. Kirkontornin sisäosan lauta- ja runkorakenteet olivat märkiä. Suihkuvirtausten painama rankkasade oli työntynyt kattohuoltoluukun kauluksen yli. Pohjola-vakuutusyhtiölle tehtiin kirjallinen vahinkoilmoitus, jossa tuodaan esille vesi, tuuli ja myrsky.
Pohjola teki yllättäen kielteisen korvauspäätöksen myrskytuulen ja sateen vahinkojen korvaamisesta Teijon suojellussa kirkkorakennuksessa. Yli kaksi kuukautta kestäneen päätösharkinnan jälkeen Pohjola toteaa: ” Vahinkoilmoituksenne mukaan Teijon kirkon rakenteissa havaittiin kosteuden aiheuttamia vaurioita 11.-12.12.2006 vallinneen sankan lumisateen jäljiltä. Myrskytuulen rakennukselle aiheuttamia vahinkoja korvataan silloin, kun tuulen nopeus on vähintään 21 metriä sekunnissa” (vakuutusehdoissa 20 m/s). ”Lähimpien mittauspisteiden mukaan suurimmat tuulen nopeudet puuskissa olivat ilmoitettuun tapahtuma-aikaan 17m/s (Artukainen) ja 14 m/s (Piikkiö). Kyseessä ei siten voi olla myrskynkään aiheuttama vahinko.”
Pohjolan perustelu ei vastannut vahinkoilmoituksessa esitettyä eikä paikanpäällä koettua. Teijolla ei ole havaintoa sankasta lumisateesta ko. vahinkoajankohtana. Tämän vuoksi Teijon Kirkkoyhdistys ry joutui kääntymään Ilmatieteen laitoksen puoleen todellisten ja virallisten sääolosuhteiden puolueettomaksi selvittämiseksi.
Suomen valtio / Ilmatieteen laitoksen lausunnossa 20.3.2007, DRNO 08 / 410 / 2007 todetaan mm seuraavaa: ”Joulukuun 11. päivänä vuonna 2006 myrskysi ja satoi rankasti Lounais-Suomessa. Merellä voimakkaimmat tuulen (3 sekunnin) puuskat olivat 24-27 m/s. Tuulen suunta oli lounaasta 220 astetta. Ilman kosteus oli ylimmillään 100 %. Halikon läheisillä sadeasemilla sadetta mitattiin vuorokauden aikana kertyneeksi enimmillään 27 mm Liedossa. Neljällä Halikon läheisellä sadeasemalla mitattiin rankkasadetta yli 21 mm/vrk, ja kahdella runsasta vesisadetta 13-18 mm. Salon sademääräksi on havaittu 22,5 mm. Ilman lämpötila oli koko vuorokauden ajan korkea +5,5..+7 ºC. … 11.12.2006 ei satanut lainkaan räntää tai lunta vaan silkkaa vettä ja myrskytuuli puhalsi suoraan lounaasta lahden suuntaisesti. Vesisade oli kaiken lisäksi Lounais-Suomessa laaja-alaisesti rankkaa ts. yli 20 mm/vrk.”
Pohjola-vakuutusyhtiö hylkäsi kirkon (ks. Toimintaa / Vesivahinko).
Tarinan mukaan ruukinpatruuna Robert Bremer rakennutti v. 1829-30 Teijolle oman kirkon kiitokseksi siitä, että kartanonomistajan ennustama vedenpaisumus jäi tulematta. Kiinalaista pagodia jäljittelevä, hiippakunnan ja Suomen pienin kivikirkko sijoitettiin patolammen päätteeseen kartanomiljöötä hallitsevalle kumpareelle.
Patruunan kiitos oli ennenaikainen – valitettavasti.
11.–12.12.2006 välisenä yönä myrskytuuli ja sade pyyhkivät Teijon kirkkoa. Aavistus kattorakenteiden vuoto-ongelmasta saatiin 14.12.2006 kirkkosalin keskikäytävän maton kastumisesta. Vesi tippui salin lämpöeristetyn kattorakenteen lävitse. Kirkontornin sisäosan lauta- ja runkorakenteet olivat märkiä. Suihkuvirtausten painama rankkasade oli työntynyt kattohuoltoluukun kauluksen yli. Pohjola-vakuutusyhtiölle tehtiin kirjallinen vahinkoilmoitus, jossa tuodaan esille vesi, tuuli ja myrsky.
Pohjola teki yllättäen kielteisen korvauspäätöksen myrskytuulen ja sateen vahinkojen korvaamisesta Teijon suojellussa kirkkorakennuksessa. Yli kaksi kuukautta kestäneen päätösharkinnan jälkeen Pohjola toteaa: ” Vahinkoilmoituksenne mukaan Teijon kirkon rakenteissa havaittiin kosteuden aiheuttamia vaurioita 11.-12.12.2006 vallinneen sankan lumisateen jäljiltä. Myrskytuulen rakennukselle aiheuttamia vahinkoja korvataan silloin, kun tuulen nopeus on vähintään 21 metriä sekunnissa” (vakuutusehdoissa 20 m/s). ”Lähimpien mittauspisteiden mukaan suurimmat tuulen nopeudet puuskissa olivat ilmoitettuun tapahtuma-aikaan 17m/s (Artukainen) ja 14 m/s (Piikkiö). Kyseessä ei siten voi olla myrskynkään aiheuttama vahinko.”
Pohjolan perustelu ei vastannut vahinkoilmoituksessa esitettyä eikä paikanpäällä koettua. Teijolla ei ole havaintoa sankasta lumisateesta ko. vahinkoajankohtana. Tämän vuoksi Teijon Kirkkoyhdistys ry joutui kääntymään Ilmatieteen laitoksen puoleen todellisten ja virallisten sääolosuhteiden puolueettomaksi selvittämiseksi.
Suomen valtio / Ilmatieteen laitoksen lausunnossa 20.3.2007, DRNO 08 / 410 / 2007 todetaan mm seuraavaa: ”Joulukuun 11. päivänä vuonna 2006 myrskysi ja satoi rankasti Lounais-Suomessa. Merellä voimakkaimmat tuulen (3 sekunnin) puuskat olivat 24-27 m/s. Tuulen suunta oli lounaasta 220 astetta. Ilman kosteus oli ylimmillään 100 %. Halikon läheisillä sadeasemilla sadetta mitattiin vuorokauden aikana kertyneeksi enimmillään 27 mm Liedossa. Neljällä Halikon läheisellä sadeasemalla mitattiin rankkasadetta yli 21 mm/vrk, ja kahdella runsasta vesisadetta 13-18 mm. Salon sademääräksi on havaittu 22,5 mm. Ilman lämpötila oli koko vuorokauden ajan korkea +5,5..+7 ºC. … 11.12.2006 ei satanut lainkaan räntää tai lunta vaan silkkaa vettä ja myrskytuuli puhalsi suoraan lounaasta lahden suuntaisesti. Vesisade oli kaiken lisäksi Lounais-Suomessa laaja-alaisesti rankkaa ts. yli 20 mm/vrk.”
Pohjola-vakuutusyhtiö hylkäsi kirkon (ks. Toimintaa / Vesivahinko).